TOY-tiimissä on voimaa

Dialogi-ringissä parhaat ideat pulppuavat

TOY tekee päivästä värikkäämmän

kuva
kuva
kuva

Hämeen ammatti-instituutti

Hämeen ammatti-instituutin metsätalouden (Evo) ja puutarhatalouden (Lepaa) koulutusohjelmat lähtivät mukaan TOY-hankkeeseen 2011.

Evolle perustettiin keväällä 2011 osuuskunta ja pienin askelin opiskelijat uskaltautuivat mukaan toimintaan. Osuuskunta perustettiin Osuuskunta –hankkeen aikana, jossa mukana olivat opiskelijat sekä Evon henkilökuntaa. Evolla osuuskuntaa pyörittävät AMK (ammattikorkeakoulu) ja AMI (ammatti-intituutti) opiskelijat yhdessä. Alussa Evolla tehtiin kokeiluja, miten osuuskunta voisi toimia oppimisympäristönä opiskelijoille. Nyttemmin meillä se toimii luontevana osana työssäoppimista opiskelijan niin halutessaan. Yrittäjyys 10 ov valinneet opiskelijat suorittavat tämän valinnaisen tutkinnon osan TOY –mallin mukaisesti.

Evolla Tiimimestari-valmennuksen ovat käyneet Terhi Muuttola ja Eveliina Ikonen. Eveliina valmentaa Sarin (Lepaa) kanssa HAMIN yhteistä TOY –ryhmää v. 2014. Ryhmään on osallistunut Lepaan ja Evon opiskelijoita. V. 2011-2012 emme saaneet HAMIsta omaa ryhmää kasaan, joten Evolta osallistui Tavastian TOY ryhmään 3 opiskelijaa. Koulujen yhteisissä hankkeissa on voimaa, jolla voidaan yksittäisenkin opiskelijan unelmia toteuttaa oppilaitos rajoja ylittämällä.

Lepaalla puutarhatalouden koulutusohjelmassa, alku oli kovin haastavaa, koska meillä ei ollut toimivaa osuuskuntaa, missä työssäoppimista olisi voinut käytännössä harjoittaa.

Alussa kartoitettiin Lepaan opiskelijoiden halukkuutta osuuskuntatoimintaan ja kiinnostuneita oppilaita löytyikin muutamia. Hankeen avulla jaettiin tietoa oppilaille osuuskunnasta ja sen hyödyistä mutta osuuskunnan perustaminen ei lähtenyt käyntiin oppilasjohtoisesti. Tietoa TOY:sta jaettiin oppilaille ja yksi aikuisopiskelija kiinnostuikin työssäoppimisjakson suorittamisesta TOY-mallin mukaan. 2013 alussa KKTavastailla käynnistyi TOY-valmennusryhmä, johon opiskelija liittyikin mukaan, koska HAMIlle ei syntynyt omaa ryhmää. Sari Makkonen Lepaalta osallistui myös  TOY-valmennukseen oppilaan mukana, jotta valmennuksessa käytyjä asioita saatiin tietoon myös meille.

Sari osallistui Tiimimestari valmennusohjelmaan 2013–14 ja sen innoittaman sekä Hope-OSK hankkeen myötä Lepaalla aloitetiin 2014 vuoden alussa Yrittäjyys 10 ov valinnaisen tutkinnon osan opetus TOY-valmennusmallin mukaisesti tiimioppien, jossa Sari Makkonen (Lepaa) ja Eveliina Ikonen (Evo) toimivat päävalmentajina. Ryhmässä on 13 oppilasta Lepaan ja Evon yksiköistä. Osa opiskelijoista on erittäin motivoituneita uudenlaiseen oppimiseen, mutta osalla on vielä hiukan omaksuttavaa uudenlaisessa oppimistyylissä. Tähänastiset kokemukset ovat erittäin positiivisia.

Seuraava valmennusryhmä Lepaalla on suunnitelmissa aloittaa 2015 vuoden alussa. Valmennukseen voi osallistua kaikista HAMIn yksiköistä (Evo, Lepaa, Sairio, Mustiala).

TOY-valmentaja Sari Makkosen mietteitä TOY-valmentajuudesta, oppimisesta ja TOY:n vaikutuksesta oppijoihin:

TOY-malli on hieno mahdollisuus löytää uudelleen oppimisen ilo. Uuden oppimismenetelmän omaksuminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään.

OPPIMISEN NELIVETO

OPPIMISEN PESUKONE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TOY-valmennuksessa ensiarvoisen tärkeää on opiskelijan sitoutuminen valmennukseen – vain sitä kautta oppimisen pesukone lähtee käyntiin. On tärkeää saada oppijat ymmärtämään oppimisen nelivetoon liittyvät asiat. Treeneihin ei voi tulla valmistautumatta. Yhtä tärkeää kuin osallistua treenipäiviin on aika niiden välillä. Olen todennut, että pystyäkseen ottamaan vastuun omasta oppimisesta, täytyy ajatustaan kääntää uusille raiteille. Meillä kaikilla on syvään juurrutettu toimintamalli perinteisestä oppimistapahtumasta, jossa opettaja pitkälle määrittelee (lue määrää), mitä oppitunneilla tapahtuu ja millaisia kotiläksyjä aihealueesta tulee.

Siinä vaiheessa kun opiskelija tekee oppimissopimuksen itsensä kanssa ja oikeasti ottaa vastuun oppimisestaan, valmentaja on etuoikeutettu, jos hän saa luvan oppijalta kulkea rinnalla oppimispolun yhteistä matkaa. Vahvan sanontani perustan tietämykseen, että silloin ollaan vaiheessa, jossa oppija janoaa tietoa kehittyäkseen kohti asettamiaan päämääriä. Vaiheessa, jolloin hän oppii enemmän kuin mitkään opetussuunnitelmat osaavat tavoitteita kirjata.

Ensimmäinen seikka edellä kuvattuun tilanteeseen pääsemiseksi on, että TOY-valmennusjaksolle pitää pyrkiä. Valmennettavaksi haluavan olisi vakuutettava valmentaja(t) tahdostaan liittyä tiimiin. Sopiva etukäteistehtävä esim. oppimissopimus, josta myös saisi palautteen, olisi ensimakua myös opiskelijalle, millaiseen toimintaan on liittymässä.

Seuraava askel on dialogiin ja tiimityöskentelyyn oppiminen. Opiskelijan on pystyttävä näkemään perinteisen oppimisajattelun taakse ja oivallettava se hyöty, mikä dialogista syntyy. Mukavalta tuntuva kahden tunnin rupatteluhetki kuultuine tarinoineen voi sisältää enemmän mieleen pysyvästi jääviä asioita kuin samassa ajassa vedetty tiukasti substanssissa pysyvä PowerPoint -esitys.

Kolmanneksi oppijan on innostuttava käyttämään valmennuspäivien välinen aika hyödyksi. Mitä paremmin on valmistautunut, sitä enemmän on jaettavaa ja sitä enemmän saa ideoita muilta toiminnan kehittämiseen.

Viimeiseksi. Valmentajan pitää kulkea rinnalla ja antaa uusia näkökulmia, hyviä kysymyksiä, kyseenalaistamista ja palautetta.